Tavoitetilanne autosuunnistuksen osalta tulikin jokseenkin käsitellyksi edellisessä postissa.
Muiden tavoitteiden edistäminen on ollut erittäin minimaalista. Syynä vallitsevaan tilanteeseen on keliolosuhteet, jatkuva remontteeraaminen milloin minkäkin auton kanssa ja yleinen laiskuus. Olen hyvin huonosti hiihtoihmisiä, ja lasketteluharrastuskin on loppunut liki tyystin kun täältä lounaiskulmasta on niin tuskainen matka jokaiseen järjelliseen laskettelumäkeen. Paikalliset mäet sopii lähinnä ylä- ja alamäkiajon harjoitteluun pyörällä.
Lylynlykintäsuksia en edes omista, ja lisäksi sen mitä viime vuosina on tullut vuokrakamoilla kokeiltua, olen todennut ettei perinteisen tyylin hiihto ole kyllä meikäläisen laji yhtään. Sukset kun eivät koskaan joko pidä kunnolla, tai sitten tökkii niin että homma on vielä raskaampaa. Lipsuva suksi on suunnilleen raivostuttavinta mitä tiedän, ja kärsivällisyys ei riitä tekniikan opetteluun niin hyvin että hommasta tulisi jotain. Tämä taas johtaa siihen, että hiihdon kannalta pitäisi aina olla konelatu, ja se kausi tässä suomenkolkassa on niin lyhyt että 300+ euroa vehkeisiin on kyllä liikaa.
Vaellushiihto jollakin järjellisillä metsävälineillä voisi olla kivaa, eränkäyntiä vain on tullut harrastettua vielä hiihtoakin vähemmän... Meikäläisen talviliikuntaväline voisi olla lumikengät, ainakin jos talvet jatkuvat tällaisina, lunta on ollut ihmeen paljon viime vuosina. Lumikengistä olevat vähät kokemukset ovat ainakin vielä olleet pelkästään positiivisia.
Toki pyöräilyäkin voisi näin talvella harrastaa, mutta edellämainittujen syiden vuoksi sekin on ollut jokseenkin harvinaista. Tämän yritän kyllä korjata, ja saada ns. talvifillarin ajokuntoon vielä ennen kuin lumet sulavat. Remonttiaika vaan on ollut todella kortilla koko alkuvuoden muiden projektien takia.
Sisäliikunta onkin ollut aktiivisinta alkuvuoden aikana, uintia noin kerran viikossa sekä jumppaa miehille maanantaisin. Kummatkin erittäin pätevää liikuntaa, mutta lähinnä kunnon ylläpitämiseen soveltuvaa. Näillä ei Tahkon suoritusaikaa paranneta. Mutta tyhjää parempia joka tapauksessa.
Talviloma houkutteli siinä määrin paheellisten elämäntapojen pariin, että on aika kevään ryhdistäytymiselle. Eli siis tarpeeton "viinan"juonti pois ja lopetetaan karkkien jatkuva mussuttaminen.
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
lauantai 25. helmikuuta 2012
Talvikausi käsitelty
Tämän blogin kirjoitus meinasi tyssätä inspiksenpuutteeseen jo ennen alkamistaan. Yritetääs ny vielä skarpata.
AS-talvikausi olisi nyt takanapäin. Meidän kohdalla se tarkoitti kolmea ihan ehtaa talvikisaa. Pari muuta olisi ollut tarjolla pohjanmaan Sprint-lauantaina mutta aikataulut eivät sallineet osallistumista kyseiselle reissulle. Talvikausi kun oli taas "mukavasti" 4 peräkkäistä viikonloppua.
Blogin alun tavoitteet ovat Autosuunnistuksen osalta jotakuinkin aikataulussa. Nousupisteitä on saatu kerättyä 4, ja kauden avanneen CUP-kisan sijoitus on kelvollinen sarjaa ajatellen. Osakilpailusijoitustavoite ei aivan täyttynyt, mutta tyytyväinen täytyy olla. Jos muut kaksi osakilpailua sujuvat vähintään yhtä hyvin, voivat kärkisijoitukset sarjassa olla mahdollisia. Kisanaikainen sähellys oli kyllä sitä luokkaa, että sijoitusta ei voi kuin ihmetellä. Joko kaikki muutkin olivat yhtä sekaisin ekassa kisassa, tai sitten meikäläisten taidot ovat mystisesti parantuneet kisatauon aikana. Tuosta kun saadaan autokunta edes puolta paremmin järjestykseen, menestymiselle ei ole enää esteitä.
Meille talven ainoa kansallinen kisa Rengossa ei ollut antelias, auto päätti ryhtyä lakkoon pian kisan puolivälin jälkeen. Hihnapyörältä katkesi toinen pultti joista moottorinohjain lukee koneen asentoa. Koneen käynti luonnollisesti menee tällöin vähän heikonpuoleiseksi. Kiitokset avusta järjestäjien edustajille joiden avustuksella päästiin pois reitiltä ja saatiin raato kärrylle.
Talven SM-kisaan osallistuttiin kansallisen luokan kilpailijana, osallistumismaksun oltua huomattavasti SM-luokkaa alhaisempi. Lopulta reitti osoittautui olevan sama SM-luokan kanssa, ainoastaan SM-luokan viimeinen jakso ei kuulunut B-luokan kisaan. Kisa onnistui vallan mainiosti, tuloksena nimittäin luokkavoitto reittivirheettömällä suorituksella. Reitin koukeroita sitten kyllä hierottiin pitkään ja hartaasti, mutta muiden muniessa kylttien kanssa, luokan toiseksi hitain suoritus riitti kuitenkin voittoon.
Talven avauksen ja Rengon kisan välillä rakensin kisa-auton valot uuteen kuosiin, entisillä kun näkyvyys alkoi lähinnä harmittamaan. Erinäisten spekulaatioden jälkeen, ratkaisu osoittautui kuitenkin melko konservatiiviseksi. Hommaa ei helpottanut auton ärsyttävän matala keula, johon sopivia valoja on heikonlaisesti. Omaan autonrakennusfilosofiaan kun kuuluu ajatus siitä että valot eivät saa lisätä auton pituutta, jota muutenkin on enemmän kuin tarpeeksi, ja lisäksi valojen tulee olla suojassa. Nykyisellä systeemillä nämä toteutuvatkin, ja näkyvyyskin on hyvä.
Kisa-auton kanssa on kaikenmoista muutakin jumppaa vielä tiedossa, mutta siitä myöhemmin kun asiat realisoituvat. Kuluneen lomaviikon talliaika on mennyt käyttö- ja vetoauton ebersprächer-lämmittimen asennuksen kanssa punnertaessa.
Rengon kisan urille olisi kenties vielä harkkaria tiedossa, mutta sinne lähteminen ei ole vielä varmaa, mahdollista kylläkin. Katsotaan...
AS-talvikausi olisi nyt takanapäin. Meidän kohdalla se tarkoitti kolmea ihan ehtaa talvikisaa. Pari muuta olisi ollut tarjolla pohjanmaan Sprint-lauantaina mutta aikataulut eivät sallineet osallistumista kyseiselle reissulle. Talvikausi kun oli taas "mukavasti" 4 peräkkäistä viikonloppua.
Blogin alun tavoitteet ovat Autosuunnistuksen osalta jotakuinkin aikataulussa. Nousupisteitä on saatu kerättyä 4, ja kauden avanneen CUP-kisan sijoitus on kelvollinen sarjaa ajatellen. Osakilpailusijoitustavoite ei aivan täyttynyt, mutta tyytyväinen täytyy olla. Jos muut kaksi osakilpailua sujuvat vähintään yhtä hyvin, voivat kärkisijoitukset sarjassa olla mahdollisia. Kisanaikainen sähellys oli kyllä sitä luokkaa, että sijoitusta ei voi kuin ihmetellä. Joko kaikki muutkin olivat yhtä sekaisin ekassa kisassa, tai sitten meikäläisten taidot ovat mystisesti parantuneet kisatauon aikana. Tuosta kun saadaan autokunta edes puolta paremmin järjestykseen, menestymiselle ei ole enää esteitä.
Meille talven ainoa kansallinen kisa Rengossa ei ollut antelias, auto päätti ryhtyä lakkoon pian kisan puolivälin jälkeen. Hihnapyörältä katkesi toinen pultti joista moottorinohjain lukee koneen asentoa. Koneen käynti luonnollisesti menee tällöin vähän heikonpuoleiseksi. Kiitokset avusta järjestäjien edustajille joiden avustuksella päästiin pois reitiltä ja saatiin raato kärrylle.
Talven SM-kisaan osallistuttiin kansallisen luokan kilpailijana, osallistumismaksun oltua huomattavasti SM-luokkaa alhaisempi. Lopulta reitti osoittautui olevan sama SM-luokan kanssa, ainoastaan SM-luokan viimeinen jakso ei kuulunut B-luokan kisaan. Kisa onnistui vallan mainiosti, tuloksena nimittäin luokkavoitto reittivirheettömällä suorituksella. Reitin koukeroita sitten kyllä hierottiin pitkään ja hartaasti, mutta muiden muniessa kylttien kanssa, luokan toiseksi hitain suoritus riitti kuitenkin voittoon.
Talven avauksen ja Rengon kisan välillä rakensin kisa-auton valot uuteen kuosiin, entisillä kun näkyvyys alkoi lähinnä harmittamaan. Erinäisten spekulaatioden jälkeen, ratkaisu osoittautui kuitenkin melko konservatiiviseksi. Hommaa ei helpottanut auton ärsyttävän matala keula, johon sopivia valoja on heikonlaisesti. Omaan autonrakennusfilosofiaan kun kuuluu ajatus siitä että valot eivät saa lisätä auton pituutta, jota muutenkin on enemmän kuin tarpeeksi, ja lisäksi valojen tulee olla suojassa. Nykyisellä systeemillä nämä toteutuvatkin, ja näkyvyyskin on hyvä.
Kisa-auton kanssa on kaikenmoista muutakin jumppaa vielä tiedossa, mutta siitä myöhemmin kun asiat realisoituvat. Kuluneen lomaviikon talliaika on mennyt käyttö- ja vetoauton ebersprächer-lämmittimen asennuksen kanssa punnertaessa.
Rengon kisan urille olisi kenties vielä harkkaria tiedossa, mutta sinne lähteminen ei ole vielä varmaa, mahdollista kylläkin. Katsotaan...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)