Kevyturheilua

Mennyt viikko oli kuntoilun kannalta kaksijakoinen. Toisaalta hyvä, toisaalta taas ei.

Sain kiskottua itseni työmatkapyöräilemään. Tämä nyt ei meikäläisen kohdalla mitään erityistä urheilua ole kun matka on aika lyhyt. Mutta kaikki kilometrit auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Alkuviikolla paluumatkasta vielä muodostui suunniteltua kovempi harjoitus tanakanpuoleisen vastatuulen vuoksi.

Koko viikon ajot ajelin talvifillarilla, vaikkei se pyörätierunttaukseen paras tallista löytyvä olekaan. Talvifillarissa oli vielä edessä melkoinen piikkisika, Schwalben Ice spiker joka painaa enemmän kuin tarpeeksi eikä kauhean rullaavakaan ole. Viikonloppuna vaihdoin tuon tavalliseen maastorenkaaseen. Tästä ja reilusta paineelisäyksestä huolimatta alkoi maasturilla sutkuttaminen tympiä, ja kiukutteleva takavaihtaja ei ainakaan inspistä lisännyt.
Talvifillari siis vaatinee vielä pientä modausta. Suurimpana voimansiirron saaminen järkevästi toimivaksi, ketjun ollessa jommassa kummassa pakan laidassa, taaksepäin ei sovi polkea yhtään tai ketjut hyppäävät väärään paikkaan. Joku kunnon ohjuri siis tarvitaan.
Lisäksi ajattelin vaihtaa aparaattiin huomattavan rullaavat "maasto"renkaat, ajokaverilla olisi sellaiset hyllyssä käyttämättä. Tämä mahdollistaisi sekä siedettävän pyörätieajon että jonkinlaisen maastokelpoisuuden mm. mahdollisia työmatkametsäekskursioita silmälläpitäen.

Koko viikkoa haittasi pahasti vähitellen pahemmaksi hiipinyt selkäjumi, joka pahimmillaan teki nukkumisen, syömisen ja työnteon erittäin tuskaiseksi. Fysioterapeutti sai hommaan kummasti parannusta mutta poissa tuo ei vieläkään ole. Nyt toki pystyy jo lähes normaalisti urheilemaan. Pahimmillaan teki suunnilleen mieli seistä päällään kun missään asennossa ei ollut hyvä olla.

Viikonloppu piti sisällään suunnistusta kävellen paremman puoliskon kanssa, ja kevyttä retkipyöräilyä. Viikko oli kevyt mutta mukavan aktiivinen.

Alkuviikosta jouduin työmatkalla ohitetuksi CC-kuskin toimesta joten oli pakko kaivaa oma käyräsarvinen talviteloilta. Vaihdoin nastarenkaat pois alta ja laitoin marathonit tilalle. Samalla huomasin kummassakin alkavia vaurioita, toisessa lankavian ja toisessa melkoisia koloja tappajasepelin jäljiltä. Tämän seurauksena laitoin sitten vielä vähän kisaisemmat Marathon supremet tilaukseen. Eiväthän nuo toki sepeliä yhtään paremmin kestä, mutta tarkoitus on ajaakin noilla kesällä. Sepelikeleillä voi sitten puskea talvipyörällä. Renkaat tulevat saksasta, 2 rengasta ja 2 sisuria maksoivat suunnilleen saman kuin kotimaassa 1,2 päällirengasta, postikuluineen...

Ensimmäinen työmatka kyllä taas kertoi mikä ero on maastopyörällä ja edes puoliksi kestopäällysteelle tarkoitetulla CC-pyörällä. Alle 7km työmatka nopeutui 5 minuuttia!! Toki keli oli mitä parhain, mutta eron voisi sanoa huomaavan..

Hankipyöräilemässä

Viime viikon alun pakkaset kovettivat hanget niin mahtaviksi että hankikannolla ajo onnistui tavallisellakin pyörällä. Pitihän sitä päästä kokeilemaan. Laskemalla rengaspaineet niin alas kuin uskalsin, pysyin pinnalla enemmän kuin upoksissa, vaikkakin hangen läpi putoilun väli oli yleensä jotain 2 ja 300m väliltä. Parilla pellolla onnistui jopa ojien ylittäminen putoamatta hankikannolta. Lopultakin kasaan saatu talvipyöräkin tuntuu toimivan kelvollisesti, maaston ulkopuolella ajossa ei ylitsepääsemättömiä ongelmia. Ennen kunnollista maastokoeajoa, pitänee hankkia jonkinasteinen ketjunohjuri, jolla ketjun saa pysymään kunnolla eturattaalla. 1x8 setupilla ilman etuvaihtajaa ketjut taatusti putoilevat työmatkaa röykkyisemmässä maastossa.

Suunnistamassakin kävin, reissu vain meni tyystin pipariksi sekä suunnistamisen että juoksun kannalta. Suunnistus oli aikamoista hortoilua, alkaen heti ensimmäisestä rastivälistä jolle tuli ekassa pusikossa noin 30 asteen suuntavirhe ja siksi varmaan 300m lisää matkaa. Enemmän hommaa kuitenkin haittasi kumma polte keuhkoissa joka tuntui estävän järkevän hapensaannin. Em. syistä inspis loppumatkalla oli jokseenkin surkea kun matka ei edennyt kuin kävelemällä. 3,9km ja 53 minuuttia ei edelleenkään ollut tavoitteen mukaista, joten treenaamista on jatkettava...

Suunnistusharjoitus

Kuntokuuri on alkanut. Turun Suunnistajat järjestää ns. kuntorasteja myös talvisaikaan.
Talvirastien nimellä pidettävät tapahtumat toimivat kuten tavalliset sulan kauden kuntorastit, ajankohta vain poikkeaa tavallisesta, nämä kun ovat lauantai-aamupäivisin.

Tämän viikon rasteilla oli myös Turku Sprint cup -osakilpailu, joka ilmeisesti on ihan oikea kansallinen suunnistuskilpailu.

Kuntorastiradatkin olivat sprint-tyylisiä, vaikkakin kulkivat suurelta osin ihan oikeassa metsässä. Paikoitellen eteenpäin puskeminen oli jokseenkin raskasta polvisyvyisen lumen vuoksi, mutta harjoittelustahan tässä kysymys olikin. Kuntorastien radat poikkesivat huomattavasti kansallisen kisan radoista, ja koska olin heti alkuvaiheessa liikkeellä, joillain rasteilla ei ollut käynyt muita kuin rastintuoja. Tällöin sai kyntää joko reilusti lumessa tai satunnaisesti onnistuin pysymään hankikannolla.

Juoksin muiden kiireiden takia vain "3km" reitin, joka todellisuudessa oli ihannepituudeltaan 2.6km. Aikaa onnistuin polttamaan yli 31 minuuttia, joten tavoitevauhdista ollaan tuskaisen kaukana. Olkoonkin, että kesäkelillä sama reitti olisi mennyt arviolta 25 minuuttiin. Lisäksi parisenkymmentä sekuntia toiseksiviimeiseltä rastiväliltä voisi käydä perimässä koiraansa irtipitäneeltä, täyden pysähdyksen aiheuttaneelta koiranulkoiluttajalta. 1€/sek, kiitos.

Kaikesta huolimatta sijoitus ko. radalla oli huikea, en nyt ihan moista odottanut. Enemmän kyllä oli kyse muiden hitaudesta kuin meikäläisen nopeudesta. Kelit ovat osoittaneet kevääntulon merkkejä, joten suunnistukselliset harjoitteet lisääntynevät reilusti lähiaikoina. Ehkä jokin tavoitteista on vielä saavutettavissa.

Autosuunnistus in Action

Pitkähkö video luokkavoittoon päättyneen Kutun kierroksen kakkosjaksolta. Jakson loppupää, videon alkukohtaan mennessä oli jaksoa ajettu jo yli vartti. Vähän lyhyemmätkin jaksot olis piisannut, myöhästymismäärät venyivät tällä tavalla lähes naurettaviksi...



Kamera vispaa kumman paljon, ilmeisesti kiinnityksen tukevuudessa on toivomisen varaa. Vauhtikaan ei kummoista ole, mutta kaikki kilvet lopulta löytyivät. Kyseisestä kisasta on yksi minidv-nauhallinen matskua, katsotaan josko löytyisi muuta julkaisukelpoista.

Pyritään hankkimaan vauhdikkaampaa materiaalia tulevissa kisoissa. Samalta youtube-kanavalta löytyy myös materiaalia muista aikaisemmista kisoista.